Alkuperä ja historia
Melon de Bourgogne on Muscadet-viinin ainoana sallittu rypäle, ja sen alkuperä on Burgundissa. DNA-tutkimukset ovat osoittaneet sen olevan Pinot Noirin ja Gouais Blancin jälkeläinen — sama vanhempipari kuin Chardonnaylla ja Gamay'lla. Ankara talvi vuonna 1709 tuhosi suurimman osan Loiren suualueen viinitarhoista, ja Melon de Bourgogne istutettiin uudelleen sen kylmänkestävyyden vuoksi. Siitä lähtien se on hallinnut Nantes'n aluetta.
Viljelyalueet
Nantes'n alue Loiren suulla on Melon de Bourgognen lähes yksinomainen koti. Muscadet Sèvre et Maine on tärkein appellation, missä viinit usein kypsytetään hiivasakan päällä (sur lie). Muscadet Côtes de Grandlieu ja Muscadet Coteaux de la Loire ovat pienempiä appellationeja. Kourallinen tuottajia Oregonissa ja Kaliforniassa on kokeillut rypälettä, mutta Muscadet on sen ehdoton sydänmaa.
Viinin ominaisuudet
Melon de Bourgogne tuottaa kevyitä, raikkaan happamia valkoviinejä, jotka ovat kuivia ja mineraalisia. Tyypillisiä tuoksuja ovat vihreä omena, sitruuna, raikas päärynä ja merellinen mineraalisuus. Sur lie -kypsytys lisää leivontaisen, hiivataikinaisen syvyyden ja tekstuurin. Crus Communaux -luokituksen viinit (kuten Clisson, Gorges ja Le Pallet) osoittavat huomattavasti enemmän monimuotoisuutta ja ikääntymispotentiaalia kuin perus-Muscadet.
Ruokasuositukset
Muscadet on yksi maailman parhaista äyriäisviineistä. Tuoreet osterit, simpukat (moules marinières), katkaravut ja merenelävälautanen ovat klassisia yhdistelmiä. Kevyesti grillattu kala, friitit ja goûter breton (bretonilaiset voikeksit) sopivat hyvin. Vuohenjuusto ja kevyet salaatit ovat luonnollisia kumppaneita. Japanilainen sashimi ja tempura toimivat yllättävän hyvin viinin merellisen luonteen kanssa.
Merkittäviä viinejä
- Domaine de la Pépière Muscadet Sèvre et Maine Clisson — Cru Communaux -tyylin edelläkävijä
- Marc Ollivier / Domaine de la Pépière — luonnonmukainen mestariteos
- Luneau-Papin Excelsior (Muscadet) — pitkäkypsytetty monimuotoisuus
- Domaine de l'Écu Expression de Granite — mineraalista ilmaisua parhaimmillaan